Mix testi?

”Fyysinen kunto on ihmisen kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoistaan valppaana ja tarmokkaana liiallisesti väsymättä ja kykenevänä kohtaamaan yllättäviäkin tilanteita sekä nauttimaan erilaisista vapaa-ajan toiminnoistaan” (Mosby`s Medical and Nursing Dictionary, 1986)

Mitä kuntotestaus on?

Kuntotestauksella tarkoitetaan toimintaa, jolla pyritään selvittämään henkilön fyysisen kunnon tilaa. Kuntotestaus on kokonaisvaltaista palvelutoimintaa, joka huolehtii ihmisen fyysisten ominaisuuksien mittaamisesta. Kehonkoostumusmittauksella, lihaskuntotestillä, aerobisen kunnon testillä ja liikkuvuustestillä saadaan tietoa koko yksilöstä ja hänen yksittäisistä ominaisuuksistaan. Testit arvioidaan ja jokainen saa kirjalliset, henkilökohtaiset liikuntaohjeet sekä arvion fyysisestä kunnosta

Ketä testit palvelee?

Kuntotestit palvelevat kaikenlaisia ihmisiä, niin huippu-urheilijoita kuin liikunnallisesti passiivista elämää viettäviä ihmisiä. Asiakkaat tulevat kuntotestiin eri syistä, pääasiassa saadakseen tietoa itsestään, terveydentilastaan ja elimistönsä suorituskyvystä. Monet tulevat testiin saadakseen virikkeitä liikuntaharrastukseensa ja ohjeita harjoittelunsa tueksi.

Miksi testataan?

Testaamisen tavoitteet ovat erilaisia eri henkilöillä, mutta testaus toimii yksilön apuvälineenä kun halutaan parantaa liikkujan fyysistä kuntoa, auttaa passiivista yksilöä edistämään omaa terveyttään tai kehittää urheilijaa entistä parempiin suorituksiin.

Tavalliset liikkujat saavat testipalautteen kautta apua parempaan toimintakykyyn, terveyteen, vapaa-ajanviettoon ja sosiaaliseen yhdessäoloon. Kilpa- ja huippu-urheilijat taas saavat testien tarkoista tuloksista ja yksityiskohtaisista palautteista apua kilpailutulosten maksimointiin. Erityisryhmien tavoitteena saattaa puolestaan olla jokapäiväisestä elämästä selviytyminen ja terveyden ylläpito ja kohentaminen.

Kuntotestit ja tyky-toiminta

Viime vuosina työnantajat, ammattijärjestöt ja KELA ovat kiinnittäneet yhä enemmän huomiota työntekijöiden fyysiseen kuntoon. Työkyky ja työssä jaksaminen ovat riippuvaisia erityisesti fyysisistä tekijöistä ja niinpä erilaiset kuntoa edistävät kampanjat ja projektit työntekijöille ovat yleistyneet varsinaisen kuntoutustoiminnan rinnalla.

Työkyky muodostuu pohjimmiltaan yksilön terveydestä ja toimintakyvystä, johon liitetään ammatillinen osaaminen työssä, sekä asenteet ja motivaatio. Itse työ on laajin työkyvyn osa-alue, jolloin työn sisältö ja vaatimukset, työolot, työyhteisö, esimiestyö ja johtaminen voivat vahvistaa tai heikentää edellämainittuja työkyvyn osa-alueita.

Terveysliikunnan ja sen osana kuntotestauksen tavoitteena työterveyshuollossa on vähentää kansanterveydellisesti merkittävien sairauksien määrää ja haittoja, ylläpitää fyysistä kuntoa ennenaikaisen ja liiallisen fyysisen toimintakyvyn laskun ehkäisemiseksi, pienentää työn vaatimuksiin nähden riittämättömän fyysisen kunnon aiheuttamia riskejä työuran eri vaiheissa, tukea stressinhallintaa ja elpymistä sekä edistää sosiaalista kanssakäymistä. Toimiin liittyy aina työoloihin vaikuttaminen. Kuntotestit ovat apukeino terveysneuvonnassa, yksilöllisten voimavarojen arvioinnissa, kuntouttavien toimien suunnittelussa, toimintakyvyn arvioinnissa tai työkykyä ylläpitävien hankkeiden vaikuttavuuden seurannassa.

Hyvä fyysinen kunto suojaa monien sairauksien riskitekijöiltä ja vähentää niiden puhkeamisen vaaraa, lisää fyysisten toimintareservien määrää, ehkäisee osaltaan uupumisongelmia ja tukee stressinhallintaa. Hyväkään kunto ei estä ylikuormittumiselta, jos työn kuormitustekijöitä ei korjata. Pitkät työajat, huono mahdollisuus palautua rasituksista, tarpeettomasti kuormittavat työtavat, poikkeavat ympäristöolot tai työn järjestelyihin ja haliintaan liittyvät epäsuotuisat tekijät uuvuttavat hyväkuntoisenkin. Työssä kantaminen vaatii sekä hyvää lihasvoimaa että kestävyyttä, päätetyö aiheuttaa lihasjännityksiä, tai hengityssuojaimet edellyttävät hyvää keuhkofunktioita. Poikkeavat ulkoiset olosuhteet, kuten kuuma ja kylmä, lisäävät hengitys- ja verenkiertoelimistön ja hankalat työasennot tuki- ja liikuntaelinten kuormittumista. Kiire ja stressi pitävät elimistön jatkuvassa hälytystilassa ja kuluttavat myös fyysisesti. Työn kuormitusta lisäävät tekijät, työn vaatimukset ja työntekijän yleinen terveydentila kartoitetaan työpaikkaselvityksessä, jonka perusteella arvioidaan tarpeet työterveyshuollon kokonaisprosessiin, jossa kuntotestaus on hyvä apukeino ja pohjustus muuhun toimintaan.

Työterveyshuolto- ja työturvallisuuslaeissa terveysneuvonta ja työntekijän voimavarojen kartoitus luetaan osaksi työterveyshuollon toimintaa. Kuormituksen ja kuormittumisen arvioimiseksi on oltava käsitys myös fyysisestä ja ja psyykkisestä toimintakyvystä. Kuntotestejä käytetään lakien hengen mukaisesti motivoivasti, kannustavasti, yksilön ominaispiirteet huomioonottaen, työn vaatimukset tuntien ja pyrkien työkyvyn heikkenemisen ennaltaehkäisyyn.